Kuusi vuotta herkkuja & toteutuneita unelmia (kirja-arvonta)

Kuusi vuotta herkkuja & toteutuneita unelmia (kirja-arvonta)

Olen sanonut useammalle ihmiselle tänä vuonna, että blogini täyttää 7 vuotta. Hiukan olen epäröinyt, että meniköhän oikein, mutta en ole ollut itsekään varma. Nyt tarkistin ja tänä vuonna on vasta 6-vuotisjuhlapäivä! Miten nopeasti aika meneekään ja miten paljon hienoja asioita tuohon kuuteen vuoteen mahtuukaan. Wau kuusi vuotta herkkuja & toteutuneita unelmia – aika lailla just näin.

Tasan kuusi vuotta sitten oli sateinen syyspäivä Helsingin Töölössä. Päätin leipoa suppilovahveropiirakkaa rakkaalleni. Sienet olimme saaneet jostain, ehkä sienestystä harrastavalta sukulaiselta. Vaikka en pidä itse sienistä (en pitänyt tuolloin, enkä juuri pidä edelleenkään), rakastan yllättää ja ilahduttaa muita sesongin herkuilla, mielellään leivotuilla. Tuolloin halusin myös tehdä vaikutuksen mieheen, joka oli muuttanut elämäni samana vuonna. Syksy jolloin blogini syntyi oli myös meidän ensimmäinen yhteinen syksymme. Kaikki oli täydellisesti, oli uusi yhteinen koti, hyvä työpaikka ja rakkaus. Silti kaipasin jotain ja juuri rakkaus kannusti minua oman luovuuteni löytämiseen.

Kuusi vuotta herkkuja & toteutuneita unelmia (kirja-arvonta)

Voi kunpa muistaisin tarkemmin näitä blogin alkuvaiheiden yksityiskohtia. Muistan sen, että ruoanlaitto ja leipominen kiinnostivat minua siinä määrin, että lanseerasin meille kahdelle ”kahden tähden illalliset” -treffipäiviä. Suunnittelin pitkän menun, laadin kutsut ja järjestin hienostuneen illallisen vain meille kahdelle. Näitä illallistreffejä oli kerran kuukaudessa ja onneksi olen säästänyt kutsut ja menut muistoksi. Ja kyllä, tein kaikki vanhanaikaisesti paperiversioina. Joitain valokuviakin saattaa löytyä. Tuolloin teetin vielä paperisia kuvia – nykyään sekin on jo aika erikoista. Me pukeuduimme hienosti ja kokkasimme yhdessä, sitten syötiin kynttilän valossa. Kuulostaa hiukan huvittavalta, mutta se oli ihanaa! Olisipa tällaiselle edelleen aikaa.

Lisäksi olin tuohon aikaan (olen edelleen) aina päällepäsmärinä kun järjestettiin ystävien kanssa illanviettoja. Halusin suunnitella, tehdä ja kehitellä ohjeita sekä herkkuja. Juhlien jälkeen ohjeita kaivattiin. Välillä en muistanut, miten herkut olivat syntyneet.

Se taisi olla ystäväni Nina, joka ensimmäisen kerran vinkkasi, että miksi et avaisi blogia, jonne voisit tallentaa reseptit? Sieltä kaikki voisivat itse käydä kurkkaamassa ohjeet jälkikäteen. Taisi Nina vihjata jotain siihenkin suuntaan, että minulla saattaisi olla silmää blogin pitämiselle. Tuolloin en ollut koskaan lukenut yhtäkään blogia itse. Koko blogimaailma oli täysin tuntematon.


Kuusi vuotta herkkuja & toteutuneita unelmia

Tuo suppilovahveropiirakka oli blogini ensimmäinen ohje. Pimeässä keittiössä otetut kuvat ja muutamassa tunnissa kasaan kyhätty sivu oli valmis. Näin siis syntyi Annin Uunissa -blogi, jonka olen joskus halunnut nimetä uudelleen joskus kun nimelle naurahdellaan, mutta en enää. Se että oma nimeni kulkee blogin mukana ja henkilöittää sen vahvasti minuun, on ollut ainoastaan hyvä juttu. Niin tekin olette usein sanoneet. ”On ihana leipoa resepteilläsi, mutta myös kuulla mitä sinulle kuuluu ja mitä teet leivonnan ohella.”

Tuolloin kuusi vuotta sitten en olisi ikinä uskonut mihin maailmaan pieni bloggeriin avaamani sumuisilla kännykkäkuvilla kuvitettu blogi minut veisi. Olisin nauranut ja ajatellut, että tuohan on ihan hullua, ei tuollaista tapahdu. Unelmatyö minullako? Mutta tässä sitä ollaan. Takana kolme vuotta yrittäjyyttä, kuusi vuotta upeaa unelmien täytteistä aikaa, joka on avannut silmäni täysin uudelle maailmalle sekä tekemiselle. Päätös avata blogi tuolloin mullisti elämäni, urani ja osaamiseni. Ei sitä voi sanoin edes kuvailla, miten kiitollinen olen kaikesta. En tätä oikein usko vieläkään kun alan tarkemmin ajatella vuosia yksitellen. Kaikki on tapahtunut pikkuhiljaa ja kuitenkin nopeasti.

Kuusi vuotta herkkuja & toteutuneita unelmia

Tänä vuonna minulta ilmestyi ensimmäinen leivontakirjani. Se on varmasti suurin saavutukseni, jos mietin polkua, joka minulle blogin avaamisen kautta aukesi. Kirjan ilmestymisviikolla kävin kirjakaupoissa yksinkertaisesti tuijottamassa kirjahyllyjä, jotta uskoisin, että minunkin kirjani sieltä nykyään löytyy. Toinen merkittävä asia oli tottakai verkkokaupan avaaminen, joka mahdollisti kolme vuotta sitten sen, että pystyin jäämään täyspäiväiseksi yrittäjäksi. Muutama viikko sitten julkaisemani päätös lopettaa verkkokauppa on myös yksi hyvin tärkeistä hetkistä tällä polulla, nimittäin luopuminen jostain tulee avamaan minulle uusia polkuja ja unelmia, joista jälleen kerran olen ehkä uskaltanut vain ohimennen unelmoida. Näistä unelmista ja niiden toteutumisesta saan toivottavasti kertoa teille pian enemmän.

Yllä vain muutamia muruja saavutuksista kuuden vuoden ajalta. Edelleen teen saavutuksia ihan tavallisina työpäivinä kun yllätän itse itseni. Huomaan, että välillä en edelleenkään osaa pitää itseäni ammattilaisena, valokuvaajana tai experttinä leivonnassa. Minäkin opettelen vielä. Mutta niinhän me kaikki, ihan mitä tahansa työtä teemme, kehitymme jatkuvasti. Olen tehnyt töitä tämän asian eteen, jotta uskaltaisin uskoa itsekin itseeni enemmän.

Sitten vielä ihmiset! Lukuiset upeat ihmiset, joita olen saanut tavata tämän unelmatyön ohella. Sitä ei aina kiireessä muista edes olla kiitollinen kaikista ihanista tyypeistä, joihin olen tutustunut. Asiakkaita ja kollegoja. Niitä tyyppejä, joiden kanssa on saanut jakaa samalla tasolla tätä herkkuhulluutta. Välillä yksityisyrittäjänä toimistotyö on yksinäistä, ei ole kahvitaukoja ja lounaita työkavereiden kanssa. Sitä ajattelee, että on ihan yksin. Pitää nipistää itseään ja muistella kuinka mukavaa oli kun viimeksikin nähtiin. Kun me kollegat tavataan on se kaikki jopa yksinäisten toimistopäivien arvoista.

Kuusi vuotta herkkuja & toteutuneita unelmia

Ja lopuksi se kaikista tärkein oivallus: mikään näistä unelmista ja saavutuksista ei olisi mahdollinen ilman teitä! Te lukijat ja leipurit olette näyttäneet alusta asti, että blogini ja reseptini kiinnostavat, haluatte nähdä lisää ja olette siellä tukemassa joka vuosi vain vahvemmin. Kaikista kiitollisin olen siis teille. Kiitos.

Tiedättehän, että otan mielelläni vastaan palautetta, toiveita ja terveisiä. Välillä tuntuu yksinäiseltä suunnitella ja kirjoittaa täällä toisessa päässä. Edelleen tuntuu absurdilta, että teitä on siellä tuhansia. Nimittäin välillä unohdan sen kuinka moni teistä postauksia ja reseptejä odottaa, lukee ja testaa. Blogi on edelleen oma reseptikirjani, paikka muistoille, unelmille ja mukaville asioille. Yllätyn, joka kerta kun joku minulle sanoo, että on täältä jotain lukenut tai testannut. Ihan tosi, sitä on edelleen vaikea käsittää.

KIRJA-ARVONTA

Osana blogin syntymäpäiviä haluan arpoa yhden Ihanimmat leivonnaiset jokaiseen vuodenaikaan – kirjani. Postauksen kuvien syntymäpäiväkakun -ohje löytyy myös kirjastani.

Voi osallistua kommentoimalla tämän postauksen kommenttikenttään.

Kerro millaista sisältöä ja ohjeita toivoisit jatkossa tänne blogin puolelle? Makeaa, suolaista vai enemmän kahvila/ravintolavinkkejä? Kiinnostaako matkailu edelleen?

Voit osallistua myös Facebookissa sekä Instagramissa ja tuplata voitto-mahdollisuutesi. Kaikki kommentit otetaan huomioon.

Osallistua voi 23.9.2019 asti. Ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti.

Onnea arvontaan!

♥ Anni

Lue kirjasta lisää täältä.


Myös näillä sopii

Herkutella

150 Kommenttia

  1. Hammi sanoo:

    Pikkuleipien reseptejä💛

  2. Miia sanoo:

    Gluteenittomien ja laktoosittomien suolaisten pikkupurtavien ohjeita kaipaisin. Esim. pikkujouluun glögin kanssa naposteltavaksi😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *